Suomen suurimmat pörssiyritykset

Forbes listasi maailman suurimmat pörssiyritykset erilaisia kriteereillä varustettuina. Listalla on kaikenkaikkiaan 2000 yritystä ja sille pääsi myös 16 suomalaista yritystä, jotka ovat pörssissä kaupan kohteena. (Eri asia sitten onkin, että missä määrin kyseiset firmat ovat enää suomalaisessa omistuksessa…)

Sijoituksissa sijoilla 135 (Nokia), 412 (Sampo), 442 (Stora Enso), 458 (Fortum), 584 (UPM-Kymmene), 766 (Neste Oil), 769 (Outokumpu), 968 (Metso), 1045 (Kesko), 1151 (Rautaruukki), 1329 (Wärtsilä), 1334 (Kone), 1458 (OKO Bank), 1522 (M-real), 1710 (SanomaWSOY), 1856 (YIT Group).

Mainokset

Yhteiskunta 2.0

Useampia kertoja eri paikoissa on tullut vastaan monia mainintoja Yhteiskunta 2.0 -blogista, joten tässä on yksi muistilappu lisää. Selostuksensa mukaan kyseisessä ”blogissa seurataan yhteisöllistä tuotantoa, verkossa ja sen ulkopuolella”. Kirjoittajanaan kyseisellä on (tällä hetkellä nelihenkinen) yhdistysmuotoinen ajatustoimisto Demos Helsinki.


Sananvapaus, sensuuri ja päätöksiin vaikuttaminen

Viimeaikainen keskustelu netin sensuroinnin osalta on isolta osin osoittanut sen sen, että kun kerran jostain aletaan puhua, moni netin sensuurin puolustajista ohittaa salaisen suodatussysteemin sananvapaudelle aiheuttamat ongelmat vain metelinä rattaissa. Osuva kommentti asian suhteen voisi ehkä olla seuraava:

“Freedom of the press is guaranteed only to those who own one.”
A. J. Liebling

Mutta kuinka tietämättömyydestä voisi syyttää päättäjiä? Eikö oikeampi keino olisi selkeästi ja tietopohjaltaan vakuuttavasti tarjota tietoa asioista, jotta päättäjille olisi tarjolla tietoa myös muilta kuin asiaa valmistelevilta virkamiehiltä? Vai onko päätöskoneiston valtava paperimäärä omiaan tukahduttamaan ”ylimääräiset” tietolähteet ajanpuutteen nimissä? Mitä voitaisiin tehdä, jotta jatkossa päättäjillä olisi paremmat lähtökohdat asioiden käsittelemiseen?

Miettiä voisi esimerkiksi sitä, onko eduskunnan nykyinen paperipohjainen asioiden käsittelyperiaate toimivin vai voisiko sitä nopeuttaa ja tehostaa paperinpyörityksen digitalisoimisella? Tehdäänhän käytännössä kaikki dokumenteista muutenkin tietokoneilla niin miksi ne pitäisi rajoittaa pelkkään paperimuotoon? Mielestäni viranomaiset saisivat ottaa mallia sosiaalisen median verkkopalveluista, sillä ne tarjoavat uusia näkökulmia asioiden käsittelyprosessin uudistamiseen.

Yksi mahdollisuus olisi ottaa käyttöön järjestelmä, jossa mahdollistettaisiin tekstisisällön nopean selailun ja hakemisen lisäksi myös niin eduskunnan sisäinen kuin myös koko kansalle avoin lakiehdotusten kommentointi. Siten voitaisiin mahdollistaa paremmin toimiva demokratia kun vaikuttajiksi valitut voisivat toimia muidenkin kuin muutaman asiaa valmistelleen virkamiehen mielipiteiden ohjaamina.

Samalla vähennettäisin valtavaa paperimäärää, joka viikottain joudutaan tarpeettomana kuskaamaan eduskunnasta kierrätykseen tai muussa määrin tuhottavaksi. Muutamia vuosia sitten eduskunnassa käydessäni kuulin erään siellä töissä olevan sanovan, että joka viikko sieltä kuljetaan pois rekkalastillinen paperia. Valtavan osan kyseisestä määrästä aiheuttaa jokaiselle edustajalle jaettavat kopiot lakiehdotuksista ja muista käsittelyprosesseihin liittyvistä dokumenteista, jotka olisivat korvattavissa selkeällä ja keskitetysti hallittavissa olevalla dokumenttienhallintajärjestelmällä.

Ongelmaksi voisi toisaalta nousta joidenkin kansanedustajien tottumattomuus sähköisten viestintävälineitten käyttöön sekä se, että kommentointiprosessin avaaminen väistämättä lisäisi kommenttien määrää eikä monillakaan edustajilla (tai heidän avustajillaan) ole aikaa seurata keskusteluja tarkkaan. Mahdollisia sisällön määrän aiheuttamia ongelmia voisi lievittää ottamalla käyttöön eri sosiaaliseen toimintaan perustuvien uutisien jakamiseen keskittyneiden sivustojen menetelmiä sisällön luokittelemiseen eri kriteereiden perusteilla. Tasavertaisen kuulemisen periaatteita voi tietysti miettiä, mutta demokratia on omalla tavallaan massojen valtaa eikä yksittäinen mielipide itsessään välttämättä merkitse läheskään niin paljon kuin jos samaa mieltä olevia olisikin tuhat tai moninverroin enemmän. Mutta tarvitseeko ajanpuutteen ja investointien pelon antaa rajoittaa toimintatapojen uudistamista? Vai eikö edustajilla ole aikaa opetella käyttämään uutta tekniikkaa joka voisi loppujen lopuksi nopeuttaa heidän työntekoaansa?

Useilla kansanedustajilla on nykyään bloginsa, mutta moni niistä tuntuu keskittyneen lähinnä yksisuuntaiseen viestintään edustajalta kansalle ilman kommentointimahdollisuuksia tai mahdollisuutta selkeästi seurattavissa olevaan keskusteluun aiheesta. Kuinka kommentointia voitaisiin kehittää ja mielipiteiden julkisuutta lisätä kuitenkaan unohtamatta, että eri asioista annetut kommentit ovat luultavimmin arkistoituneena jossakin vielä pitkän ajan kuluttua. Voisiko blogien viitoittamana avata päätösprosessin toimintaa muutenkin kuin ajattelemalla näkyvyyttä vain mainoskikkana? Entä olisiko nettipohjainen kommentointi alttiina huijauksille ja häiriöille? Kuka loppujen lopuksi määrittelee mitä tehdään?


Tupakointi kielletty ilman lupamaksua?

”Joka tästä käy saa tuntea ja kauhistua” kirjoittaa brittien suunnitelmista luoda 10 punnan lisenssimaksu kaikille tupakoijille kyseisessä maassa. Alkuperäinen lehtijuttu aiheesta löytyy lehdestä nimeltä Daily Mail.

Mielenkiintoinen idea sinänsä, mutta ehdotettu lisenssijärjestelmä tuskin tulisi ainakaan sellaisenaan onnistumaan, koska kustannuksen sen pystyttämisessä, ylläpitämisessä ja valvomisessa ovat selkeästi suuremmat kuin mitä siitä saatavat rahalliset hyödyt. Toisaalta, ei sitä rahallisen hyödyn toivossa tavoitellakaan, vaan pyrkimyksenä vähentää tupakoijien määrää. Kysymys onkin siitä, että mikä olisi kyseisen järjestelmän todellinen vaikutus maan terveydenhuoltoon.

Vaikka tupakoinnista tavalla tai toisella aiheutuvien sairauksien hoitoon kuluu vuosittain reilusti rahaa on hyvin epätodennäköistä että sen luvanvaraisiseksi muuttaminen toisi sairauksien hoitoon kulutettuja rahoja takaisin. Epäilen hankkeen epäonnistuvan siksi, että 10 puntaa ei todellakaan ole riittävän suuri summa aiheuttamaan estettä tupakoinnille (varsinkin kun ottaa huomioon kuinka paljon enemmän ihmisille keskimäärin menee vuositasolla rahaa tupakointiin). Lisäksi sen aiheuttamat kustannukset ovat järkyttävän suuret uutisoidun mukaisen toimintamallin aiheuttaessa lehden arvioiden mukaan noin 25 miljoonaa ajanvarausta terveyskeskuksiin lupien hankkimiseen liittyvien terveystarkastuksien takia (eri asia on sitten se, että kuinka moni oikeasti vaivautuisi luvan hankkimaan).

Ihmisten aktivoiminen huomioimaan paremmin terveyttänsä on hyvä asia, mutta turhien tarkastuskäyntien ja massiivisen paperiviidakon luominen ei ainakaan kovin positiivista kuvaa luo terveellisten elämäntavan markkinoinnista. Rahallisesti lupamaksuista tulisi jonkinlaista täydennystä terveydenhuollon rajallisiin määrärahoihin, mutta sen aiheuttamat ylimääräiset työt aiheuttaisivat ainakin lähivuosina valtavat kustannuksien nousut. Toisaalta pakolliset terveyskeskuskäynnit voisivat antaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan kansalaisten terveydentilasta, mutta laajaan analyysiin on tuskin aikaa, rahaa tai muita resursseja.


Tee oma kyselylomake Googlen avulla

Google lisäsi palveluihinsa mahdollisuuden nettikyselyiden tekemiseen. Voit luoda niitä palvelun nimeltä Google Docs kautta ja käyttää kyselyjä tietojen keräämiseen niin, että palvelu luokittelee ja taulukoi ne automaattisesti. Kyseinen ominaisuus voisi olla aika kätevä esim. käyttäjäkyselyiden ja tilastojen tekemiseen tai esim. osallistumisten ja ilmoittautumisten kirjaamiseen.

Erityisen mielenkiintoiseta on myös se, että pystyt lähettämään kyselyn myös suoraan sähköpostitse tutuillesi eikä heidän tarvitse vastatakseen välttämättä edes avata nettiselainta jos HTML-muotoisten sähköpostiviestien näyttäminen onnistuu ja verkkoyhteys on käytettävissä.

Tein itsekin kävijäkyselyn testiksi, jotta näkisin miten systeemi toimii ja yllättävän nopeasti uuden kyselylomakkeen sai tehtyäkin. Mielenkiintoista olisi tietää hieman lisää siitä blogin lukijoista, joten vastaa ja kerro lisää itsestäsi.

(Ensimmäinen havaintoni tuohon ominaisuuteen liittyen oli Steve Rubelin markkinointiin keskittyvässä blogissa Micro Persuasion.)

(3.4.2008): Voit nyt myös katsoa kyselylomakkeen tuloksia.


Elämää, viestintää ja kirjoittamista

Aloitin tänään harjoittelun Mediapajalla ja siellä olisi tarkoitus olla ainakin näillä näkymin kevään ajan. Tavoitteena on oppia käyttämään sujuvasti eri videoeditointisysteemejä ja kehittyä kuvaamisessa myös videon osalta. Menneen vuoden aikana olin vuoden verran Valokuvaajan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa, joka tosin jo loppuvuodesta ehti loppua (näyttöjen tekeminen on vielä hieman kesken sen osalta, mutta pyrin ne tekemään lähiaikoina valmiiksi). Tarkoituksena onkin nyt lisätä osaamista liikkuvan kuvan kanssa töiden tekemisestä ja siten oppia laaja-alaisemmaksi viestinnän osaajaksi.

Lähiaikoina on tullut myös aktivoiduttua kirjoittamisen suhteen mikä sinänsä on ihan hyvä myös tähän uuteen hommaan liittyen sillä sujuvasta kirjoittamisesta ei ole haittaakaan. Kirjoittamisen osalta on tavoitteena oppia tuottamaan entistä selkeämpiä tekstejä ja ymmärtää, että selkeys ja pelkistäminen on usein yksi avaimista ymmärrettävämpään sisältöön (olettaen että tekstissä jotain sisältöä on mikä tietysti pitäisi muistaa). Myös videoprojektien suunnittelua ja käsikirjoittamista olisi luultavasti melkolailla hyvä idea harjoitella, koska niihin tavalla tai toisella liittyviä asioita kuitenkin tulee tehtyä Mediapajalla ollessa. Omakohtainen harjoittelu käsikirjoitusten kirjoittamisesta kanssa toisikin todennäköisesti parempaa ymmärrystä ja osaamista videotuotannon kokonaisuuksien hallitsemisen suhteen.

Kirjoittamiseen liittyen lähetin eilen jotain vinkkejä eräälle bloginpitäjälle ja tarkoitus olisi myöhemmässä vaiheessa kirjoittaa vinkkejä myös tänne kunhan olen ensin kerännyt lisää taustatietoa asiaan liittyen. Ideoita kirjoittamiseen liittyen voit tosin löytää itsekin lukemalla esimerkiksi Copybloggeria, joka on sisältönsä suhteen paikoitellen yllättävänkin mielenkiintoinen. Se keskittyy pääosin mainontaan liittyvään kirjoittamiseen, mutta moni ohjeista soveltuu myös muunkinlaisiin teksteihin.


Avoimuudesta yritystoiminnassa ja elämässä

”Innovaatioiden Kaupallistaminen”-nimisessä blogissa kirjoitetaan Mari Koistisen kolumnista joka oli ilmeisesti muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa . Mielenkiintoista kommentointia kommentoinnista riittää kohtalaisesti ja blogissa mainitaan myös Matti Vanhasen viimeiaikaisista enemmän ja vähemmän  tietoisista yhteyksistä Microsoftin verkkopalvelujen markkinoinnin tekijänä. Blogiartikkelissa mainitaan myös kokemuksia erilaisten sosiaalista kanssakäymistä helpottavien palveluiden käytöstä ja kuinka palvelujen avoimuus ja käytön näennäinen ilmaisuus voi omalta osaltaan olla hyväksi palvelun käyttäjille.

Tosiaankin, olen itsekin huomannut, että hyvin usein avoimempien (ei välttämättä täysin ilmaisten) palveluiden päälle rakentuva kehittäjien ja käyttäjien verkosto saa aikaan paljon toimivamman kokonaisuuden, koska käyttäjien suora ja epäsuora palaute vaikuttaa avoimella periaatteella toimivien palveluiden kehitykseen paljon nopeammin kuin suljetulta pohjalta toimivien.  Siten avoimuudesta on isolta osin hyötyä myös kehittäjille ja mahdollistaa entistä vakaampien kokonaisuuksien rakentamisen käyttäjiltä mahdollisesti tulevan palautteen ollessa jokseenkin laajemmalta käyttäjäpohjalta. Tietysti on huomattava, että suurin osa Googlen verkkopohjaisista sovelluksista on kohtalaisesti ”suljetun” lähdekoodin sovelluksia vaikka niiden käyttöliittymien toiminnallisuuden mahdollistava koodi onkin avoimesti luettavissa. Se mikä erottaa isolta osin Googlen ja muut reiluun avoimuuteen uskovat palveluntarjoajat on heidän tavoitteensa tarjota avoimia rajapintoja sovellusten yhdistelyyn ja niiden hyödyntämiseen osana muita ohjelmia ja järjestelmiä.

Perinteiden tapa innovaatioiden suhteen on yleensä ollut sulkea, suojata ja patentoida kaikki mahdollinen minkä vain voi, mutta havaittavissa on että uuden sukupolven yrittäjät ovatkin salaamisen sijasta yllättäen keskittyneet paljastamaan toimintaansa liittyviä asioita. Kyse ei ole siitä, että yrityksen toimintaan liittyviä asioita vahingossa lipsahtaisi julkisuuteen vaan tiedostetusta prosessista, jossa toiminnan menetelmien julkisuuden ajatellaan lisäävän yrityksen tunnettavuutta ja siten lisäävän myös sen liikevaihtoa. Tällaista uudistuvaa ajattelua kaipaisi enemmän myös Suomeen, jossa ollaan monilta osin edelleenkin keskitytty liiallisissakin määrin toimintamenetelmien piilottamiseen ja salailuun. (Tietysti on olemassa asioita, joita ei julkiseen levitykseen kannata tai edes saa laittaa, mutta moni muu asia on silti usein sellaista jonka kertomisesta olisi hyötyä niin itselle kuin muillekin.) Tärkeää onkin miettiä, mitkä asiat ovat sellaisia joidenka avoimuus voisi hyvällä tavalla lisätä yrityksen tai yhteisön tunnettavuutta ja siten parantaa toiminnan mainetta.

Avoimen  lähdekoodin ajatusta voisi siis miettiä myös siltäkin kannalta, että mitä se voi meille opettaa yritystoiminnan uudenlaisten toimintamallien kehittämisestä. Avoimuus on tullut jäädäkseen, mutta ratkaiseva kysymys onkin, että miten pystymme toimimaan uudistuvien toimintamallien keskellä? Jäämmekö varovaisesti roikkumaan perinteisissä toimintamalleissa vai yritämmekö löytää uusia tapoja kehittää ja kehittyä? En sinänsä sano, että nykyiset toimintatavat olisi välttämättä itsessään huonoja, vaan tarkoitan sitä, että jokaisen toimintatavoissa on omalla osallaan mahdollisuus uudistumiseen. Joskus uusien toimintamallien oppiminen kestää kauemmin ja on työläämpää, mutta sen ei pitäisi poistaa tavoitetta kehittyä paremmaksi toimijaksi niin työelämässä kuin arjen keskellä. Tärkeää onkin muistaa, että voimavarojen vajaavaisuudessakin meillä on mahdollisuus oppia parempia tapoja toimia.

Mitä mieltä sinä olet yritystoiminnan avoimuudesta ja olisiko sinun mielestäsi avoimen lähdekoodin kehitysmalleista jotain hyötyä myös uudenlaisiin yritystoiminnan muotoihin? Entä auttaisiko avoimempi toimintatapa esimerkiksi erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa tuomalla toiminnan pääpiirteet julkisesti esille? Mitä sinä toivoisit ihmisten oppivan?