Testausta uudesta softasta käsin

Uuden koneen ja uusien softien myötä myös tämän blogin päivitystahti tulee tiivistymään. Tämä onkin ensimmäinen blogiartikkeli joka on kirjoitettu MacJournal softaa käyttäen.

Mainokset

Miksi musiikkitiedostosi eivät toimi

MSN Music lopettaa toimintansa ja niin lopettaa myös sieltä ostettu musiikkikin. Elikkä, jos olet kyseisestä paikasta ostanut jotain kappaleita, niiden käyttöjärjestelmäkohtaiset kuunteluoikeudet pitää hakea tämän kuun aikana sillä kuukauden loppumisen jälkeen ei ole enää mahdollista saada kuunteluoikeutta ”ostamaansa” musiikkiin. Ongelma ei ole ehkä heti ajankohtainen, mutta jos sinun tarvitsee asentaa Windows uudestaan tuon päivämäärän jälkeen, et enää pysty kuuntelemaan aikaisemmin ostamaasi musiikkia. Too bad for you?


Yksinkertainen toimii parhaiten

Monesti toivoisi asioiden olevan yksinkertaisia, mutta ne eivät ole jollet tee niistä sellaisia. Liian helposti tulee sanottua liian paljon, unohtaen samalla sen tärkeimmän mitä yrittää kertoa. Tällä kertaa ei.

Dharmesh Shah kirjoittaa yleisellä tasolla PowerPointin käyttämisen ongelmista ja viittaa samalla Brian Halliganin vertailuun selkeämmistä tavoista kertoa asiansa. Paljon mainittu pelkistämisen kaava toistuu kerta toisensa jälkeen: yksinkertainen toimii parhaiten.


Löydä itsesi ohjelmakoodista

Tänään tajusin kuinka helposti pystyy löytämään, että mihin avoimen lähdekoodin projekteihin on ihminen osallistunut. Google Code Search mahdollistaa vaikkapa minun nimeni löytämisen joistakin tiedostoista, jotka tosin ovat olleet lähinnä muutamien eri ohjelmien tekstien kääntämiseen osallistumista.

Kyseisen hakukoneen käyttötarkoitukset eivät tietystikään rajoitu vain tuohon. Googlen koodihaku on kätevä työkalu etsiessä monia muitakin asioita kuten jo tehtyjä toteutuksia jostakin asiasta. Se voikin olla tarpeellinen apu jos esimerkiksi tarvitsee esimerkkejä ohjelmoinnin opettelua varten.


Tee oma kyselylomake Googlen avulla

Google lisäsi palveluihinsa mahdollisuuden nettikyselyiden tekemiseen. Voit luoda niitä palvelun nimeltä Google Docs kautta ja käyttää kyselyjä tietojen keräämiseen niin, että palvelu luokittelee ja taulukoi ne automaattisesti. Kyseinen ominaisuus voisi olla aika kätevä esim. käyttäjäkyselyiden ja tilastojen tekemiseen tai esim. osallistumisten ja ilmoittautumisten kirjaamiseen.

Erityisen mielenkiintoiseta on myös se, että pystyt lähettämään kyselyn myös suoraan sähköpostitse tutuillesi eikä heidän tarvitse vastatakseen välttämättä edes avata nettiselainta jos HTML-muotoisten sähköpostiviestien näyttäminen onnistuu ja verkkoyhteys on käytettävissä.

Tein itsekin kävijäkyselyn testiksi, jotta näkisin miten systeemi toimii ja yllättävän nopeasti uuden kyselylomakkeen sai tehtyäkin. Mielenkiintoista olisi tietää hieman lisää siitä blogin lukijoista, joten vastaa ja kerro lisää itsestäsi.

(Ensimmäinen havaintoni tuohon ominaisuuteen liittyen oli Steve Rubelin markkinointiin keskittyvässä blogissa Micro Persuasion.)

(3.4.2008): Voit nyt myös katsoa kyselylomakkeen tuloksia.


Avoimuudesta yritystoiminnassa ja elämässä

”Innovaatioiden Kaupallistaminen”-nimisessä blogissa kirjoitetaan Mari Koistisen kolumnista joka oli ilmeisesti muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa . Mielenkiintoista kommentointia kommentoinnista riittää kohtalaisesti ja blogissa mainitaan myös Matti Vanhasen viimeiaikaisista enemmän ja vähemmän  tietoisista yhteyksistä Microsoftin verkkopalvelujen markkinoinnin tekijänä. Blogiartikkelissa mainitaan myös kokemuksia erilaisten sosiaalista kanssakäymistä helpottavien palveluiden käytöstä ja kuinka palvelujen avoimuus ja käytön näennäinen ilmaisuus voi omalta osaltaan olla hyväksi palvelun käyttäjille.

Tosiaankin, olen itsekin huomannut, että hyvin usein avoimempien (ei välttämättä täysin ilmaisten) palveluiden päälle rakentuva kehittäjien ja käyttäjien verkosto saa aikaan paljon toimivamman kokonaisuuden, koska käyttäjien suora ja epäsuora palaute vaikuttaa avoimella periaatteella toimivien palveluiden kehitykseen paljon nopeammin kuin suljetulta pohjalta toimivien.  Siten avoimuudesta on isolta osin hyötyä myös kehittäjille ja mahdollistaa entistä vakaampien kokonaisuuksien rakentamisen käyttäjiltä mahdollisesti tulevan palautteen ollessa jokseenkin laajemmalta käyttäjäpohjalta. Tietysti on huomattava, että suurin osa Googlen verkkopohjaisista sovelluksista on kohtalaisesti ”suljetun” lähdekoodin sovelluksia vaikka niiden käyttöliittymien toiminnallisuuden mahdollistava koodi onkin avoimesti luettavissa. Se mikä erottaa isolta osin Googlen ja muut reiluun avoimuuteen uskovat palveluntarjoajat on heidän tavoitteensa tarjota avoimia rajapintoja sovellusten yhdistelyyn ja niiden hyödyntämiseen osana muita ohjelmia ja järjestelmiä.

Perinteiden tapa innovaatioiden suhteen on yleensä ollut sulkea, suojata ja patentoida kaikki mahdollinen minkä vain voi, mutta havaittavissa on että uuden sukupolven yrittäjät ovatkin salaamisen sijasta yllättäen keskittyneet paljastamaan toimintaansa liittyviä asioita. Kyse ei ole siitä, että yrityksen toimintaan liittyviä asioita vahingossa lipsahtaisi julkisuuteen vaan tiedostetusta prosessista, jossa toiminnan menetelmien julkisuuden ajatellaan lisäävän yrityksen tunnettavuutta ja siten lisäävän myös sen liikevaihtoa. Tällaista uudistuvaa ajattelua kaipaisi enemmän myös Suomeen, jossa ollaan monilta osin edelleenkin keskitytty liiallisissakin määrin toimintamenetelmien piilottamiseen ja salailuun. (Tietysti on olemassa asioita, joita ei julkiseen levitykseen kannata tai edes saa laittaa, mutta moni muu asia on silti usein sellaista jonka kertomisesta olisi hyötyä niin itselle kuin muillekin.) Tärkeää onkin miettiä, mitkä asiat ovat sellaisia joidenka avoimuus voisi hyvällä tavalla lisätä yrityksen tai yhteisön tunnettavuutta ja siten parantaa toiminnan mainetta.

Avoimen  lähdekoodin ajatusta voisi siis miettiä myös siltäkin kannalta, että mitä se voi meille opettaa yritystoiminnan uudenlaisten toimintamallien kehittämisestä. Avoimuus on tullut jäädäkseen, mutta ratkaiseva kysymys onkin, että miten pystymme toimimaan uudistuvien toimintamallien keskellä? Jäämmekö varovaisesti roikkumaan perinteisissä toimintamalleissa vai yritämmekö löytää uusia tapoja kehittää ja kehittyä? En sinänsä sano, että nykyiset toimintatavat olisi välttämättä itsessään huonoja, vaan tarkoitan sitä, että jokaisen toimintatavoissa on omalla osallaan mahdollisuus uudistumiseen. Joskus uusien toimintamallien oppiminen kestää kauemmin ja on työläämpää, mutta sen ei pitäisi poistaa tavoitetta kehittyä paremmaksi toimijaksi niin työelämässä kuin arjen keskellä. Tärkeää onkin muistaa, että voimavarojen vajaavaisuudessakin meillä on mahdollisuus oppia parempia tapoja toimia.

Mitä mieltä sinä olet yritystoiminnan avoimuudesta ja olisiko sinun mielestäsi avoimen lähdekoodin kehitysmalleista jotain hyötyä myös uudenlaisiin yritystoiminnan muotoihin? Entä auttaisiko avoimempi toimintatapa esimerkiksi erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa tuomalla toiminnan pääpiirteet julkisesti esille? Mitä sinä toivoisit ihmisten oppivan?


Yahoo! + OpenID = 265.000.000 kpl

Yahoo! lisäsi kerralla tuen OpenID:lle kaikille 265 miljoonalle käyttäjälleen ja jos ihmisellä on tunnus Yahoo!:lla niin hän pystyy käyttämään samaa tunnusta satoihin eri avointa kirjautumista tukeviin palveluihin kirjautumiseen.

Kannattaa muuten myös huomata, että Drupal (yksi parhaista avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmistä) on lisännyt sisäänrakennetun tuen OpenID:lle uuteen lähiaikoina julkaistavaan 6.0 versioonsa. Käytännössä se tarkoittaa, että voit pystyttää palvelun johon käyttäjien ei tarvitse luoda jälleen uutta tunnusta vaan voivat hyödyntää olemassaolevia tunnistetietoja myös sinun palveluusi kirjautuessa. Tuon kaltaiset systeemit avaavatkin ja helpottavat suuresti monien netin käyttäjien elämää kunhan ihmiset vielä oppisivat niitä hyödyntämäänkin. Keskitetyn autentikoinnin ongelmana on tosin se, että jos yksi keskitetty paikka vaarantuu (tai menee nurin) niin vaarantuu moni muu. Toisaalta on muistettava, että moni kuitenkin käyttää samoja salasanoja kaikkialla netissä koska ei jaksa muistaa kymmeniä eri vaihtoehtoja joten tietyssä mielessä OpenID on ihan hyvä parannus asian suhteen vaikka kaikkia käyttäjätunnuksien muistamisen ongelmia se ei poistakaan.