Katsauksia menneeseen

Helmikuusta on jo pitkä aika, mutta Forrester Research nimellä kulkevan analyytikkofirman perustajana ja toimitusjohtajana paremmin tunnetun George F. Colonyn blogista löytyi mielenkiintoinen kooste World Economic Forum 2009 –tapahtumasta. Lisätietoa jo menneestä tapahtumasta ja sitä järjestävästä säätiöstä löytyy niin viralliselta sivustolta kuin myös aina niin ajankohtaisesta (vaikkakin heikosti päivitetystä) Wikipediasta.


Epäonnistuminen?

Kuinka toipua epäonnistumisesta? Asiaa on miettinyt moni, varsinkin viimeaikaisen pörssien romahduksen seurauksena. Rehellisyys maan perii, sanotaan. Mitä sinä ajattelet aiheesta?


Harhaanjohtavaa mainontaa

Lehtimyyjä soitti tänään ja aloitti puhelunsa sanoen:

”Olet voittanut Yhtyneiden Kuvalehtien arvonnassa vuoden ilmaiset lehdet! Tältä alueelta ainoastaan 30 ihmistä on valittu voittajiksi.”

Mutta saadakseni nuo vuoden ilmaiset lehdet olisi pitänyt tehdä vähintään kahden vuoden tilaus. Elikkä, ne kuuluisat ilmaiset olisivatkin olleet todellisuudessa vain kahden vuoden lehdet puoleen hintaan. Todellisuudessa kyseinen myyjä siis valmiiksi kirjoitettua myyntipuhetta lukiessaan tarkoitti tarjolla olevan lehdet 50% alennuksella. Miksi hän ei kuitenkaan alusta alkaen sanonut: ”Tahdotko jonkun lehden puoleen hintaan?”

En ole lehtimyyjiä vastaan, mutta tahtoisin kerrankin rehellistä ja suoraa puhetta ilman kiertelyitä ja kaarteluita. Sanokaa suoraan mitä myytte, jotta ette tuhlaa omaa tai kenenkään muun ihmisten aikaa. Puhumalla suoraan ja lyhyesti ilman turhia kiertelyitä voitte ehkä myös tehdä huomattavasti paremman myyntituloksen lyhyemmässä ajassa. Miksi siis tuhlata aikaa pitkillä puheluilla (jollette sitten saa rahaa puheluiden pituuden perusteella riippumatta siitä saatteko jotain myytyä vai ette)?


Yritysviestintää yhteisöissä?

Miten yritysten viestintä toimii netissä? Eroaako yritysten viestintä muusta ihmisten välisestä viestinnästä? Miten se voi näkyä eri sisällön suunnittelu-, kirjoitus- ja julkaisutavoissa?

Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia.  Lisää asiasta olisi tarkoitus kirjoittaa joskus myöhemmin, mutta joitakin ajatuksia voit löytää Valeria Maltonin artikkelista Why Corporate Social Media is Difficult to Do.


Suomen suurimmat pörssiyritykset

Forbes listasi maailman suurimmat pörssiyritykset erilaisia kriteereillä varustettuina. Listalla on kaikenkaikkiaan 2000 yritystä ja sille pääsi myös 16 suomalaista yritystä, jotka ovat pörssissä kaupan kohteena. (Eri asia sitten onkin, että missä määrin kyseiset firmat ovat enää suomalaisessa omistuksessa…)

Sijoituksissa sijoilla 135 (Nokia), 412 (Sampo), 442 (Stora Enso), 458 (Fortum), 584 (UPM-Kymmene), 766 (Neste Oil), 769 (Outokumpu), 968 (Metso), 1045 (Kesko), 1151 (Rautaruukki), 1329 (Wärtsilä), 1334 (Kone), 1458 (OKO Bank), 1522 (M-real), 1710 (SanomaWSOY), 1856 (YIT Group).


Avoimuudesta yritystoiminnassa ja elämässä

”Innovaatioiden Kaupallistaminen”-nimisessä blogissa kirjoitetaan Mari Koistisen kolumnista joka oli ilmeisesti muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa . Mielenkiintoista kommentointia kommentoinnista riittää kohtalaisesti ja blogissa mainitaan myös Matti Vanhasen viimeiaikaisista enemmän ja vähemmän  tietoisista yhteyksistä Microsoftin verkkopalvelujen markkinoinnin tekijänä. Blogiartikkelissa mainitaan myös kokemuksia erilaisten sosiaalista kanssakäymistä helpottavien palveluiden käytöstä ja kuinka palvelujen avoimuus ja käytön näennäinen ilmaisuus voi omalta osaltaan olla hyväksi palvelun käyttäjille.

Tosiaankin, olen itsekin huomannut, että hyvin usein avoimempien (ei välttämättä täysin ilmaisten) palveluiden päälle rakentuva kehittäjien ja käyttäjien verkosto saa aikaan paljon toimivamman kokonaisuuden, koska käyttäjien suora ja epäsuora palaute vaikuttaa avoimella periaatteella toimivien palveluiden kehitykseen paljon nopeammin kuin suljetulta pohjalta toimivien.  Siten avoimuudesta on isolta osin hyötyä myös kehittäjille ja mahdollistaa entistä vakaampien kokonaisuuksien rakentamisen käyttäjiltä mahdollisesti tulevan palautteen ollessa jokseenkin laajemmalta käyttäjäpohjalta. Tietysti on huomattava, että suurin osa Googlen verkkopohjaisista sovelluksista on kohtalaisesti ”suljetun” lähdekoodin sovelluksia vaikka niiden käyttöliittymien toiminnallisuuden mahdollistava koodi onkin avoimesti luettavissa. Se mikä erottaa isolta osin Googlen ja muut reiluun avoimuuteen uskovat palveluntarjoajat on heidän tavoitteensa tarjota avoimia rajapintoja sovellusten yhdistelyyn ja niiden hyödyntämiseen osana muita ohjelmia ja järjestelmiä.

Perinteiden tapa innovaatioiden suhteen on yleensä ollut sulkea, suojata ja patentoida kaikki mahdollinen minkä vain voi, mutta havaittavissa on että uuden sukupolven yrittäjät ovatkin salaamisen sijasta yllättäen keskittyneet paljastamaan toimintaansa liittyviä asioita. Kyse ei ole siitä, että yrityksen toimintaan liittyviä asioita vahingossa lipsahtaisi julkisuuteen vaan tiedostetusta prosessista, jossa toiminnan menetelmien julkisuuden ajatellaan lisäävän yrityksen tunnettavuutta ja siten lisäävän myös sen liikevaihtoa. Tällaista uudistuvaa ajattelua kaipaisi enemmän myös Suomeen, jossa ollaan monilta osin edelleenkin keskitytty liiallisissakin määrin toimintamenetelmien piilottamiseen ja salailuun. (Tietysti on olemassa asioita, joita ei julkiseen levitykseen kannata tai edes saa laittaa, mutta moni muu asia on silti usein sellaista jonka kertomisesta olisi hyötyä niin itselle kuin muillekin.) Tärkeää onkin miettiä, mitkä asiat ovat sellaisia joidenka avoimuus voisi hyvällä tavalla lisätä yrityksen tai yhteisön tunnettavuutta ja siten parantaa toiminnan mainetta.

Avoimen  lähdekoodin ajatusta voisi siis miettiä myös siltäkin kannalta, että mitä se voi meille opettaa yritystoiminnan uudenlaisten toimintamallien kehittämisestä. Avoimuus on tullut jäädäkseen, mutta ratkaiseva kysymys onkin, että miten pystymme toimimaan uudistuvien toimintamallien keskellä? Jäämmekö varovaisesti roikkumaan perinteisissä toimintamalleissa vai yritämmekö löytää uusia tapoja kehittää ja kehittyä? En sinänsä sano, että nykyiset toimintatavat olisi välttämättä itsessään huonoja, vaan tarkoitan sitä, että jokaisen toimintatavoissa on omalla osallaan mahdollisuus uudistumiseen. Joskus uusien toimintamallien oppiminen kestää kauemmin ja on työläämpää, mutta sen ei pitäisi poistaa tavoitetta kehittyä paremmaksi toimijaksi niin työelämässä kuin arjen keskellä. Tärkeää onkin muistaa, että voimavarojen vajaavaisuudessakin meillä on mahdollisuus oppia parempia tapoja toimia.

Mitä mieltä sinä olet yritystoiminnan avoimuudesta ja olisiko sinun mielestäsi avoimen lähdekoodin kehitysmalleista jotain hyötyä myös uudenlaisiin yritystoiminnan muotoihin? Entä auttaisiko avoimempi toimintatapa esimerkiksi erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa tuomalla toiminnan pääpiirteet julkisesti esille? Mitä sinä toivoisit ihmisten oppivan?