Kuka kertoo tarinan; Minä, sinä, hän?

Mikä onkaan paras sanamuoto kirjoittamiseen? Pitäisikö kaiken olla minämuodossa, jossa kirjoittaja itse puhuu vai onko toisen ääripään vaihtoehto sitten parempi jos kirjoittajan persoona on poistettu tekstistä kokonaan?

Tänään mietin asiaa ja totesin, että ehkäpä paras on kummankin sekoitus. Monesti ollaan joko yhdessä tai toisessa ääripäässä (verratessa ”perinteistä” päiväkirjaa esimerkiksi Wikipedian kirjoitustyyliin). Moneen käyttötarkoitukseen ehkä tehokkaimmin sopiva muoto voisi kuitenkin olla sellainen, jossa kirjoittajan ääni kuuluu aktiivisen tekijän sijasta lähinnä kertojan roolissa. Olisiko useamminkin tarvetta kirjoittajan mielipiteen esilletuomiseen, joka ei kuitenkaan sulkisi pois analyyttistä otetta asioihin? Jokaisen ihmisen arvomaailma tai ympäristö ohjaa heidän kirjoittamistaan ja tekemistään tavalla tai toisella joten on turha olettaa, että mistään löytäisi täysin puolueettomia mielipiteitä. Miksi siis pitäisi olettaakaan, että niitä jostakin viestintävälineestä löytäisi?

Kysynkin siis, mikä on mielestäsi tehokkain kirjoittamisen muoto mihinkin tarjoitukseen. Pitäisikö minä-muoto unohtaa kokonaan vai kannattaisiko sitä hyödyntää enemmänkin? Oletko valmis lukemaan minä-muodossa kirjoitettuja uutisia, joissa kirjoittaja tuo oman läsnäolonsa esille vai toivoisitko mielummin kuulevasi pelkät asiat ilman kertojan mielipiteitä?

Advertisements


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s