Onko netistä sanomalehtien korvaajaksi?

Kari Haakana kirjoittaa blogissaan Journalistiliiton puheenjohtajan kommenteista ja omalta osaltaan kommentoi tämän sanomisia sähköisen viestinnän käyttökelvottomuudesta ja blogien riittämättömyydestä/vajavaisuudesta ihmisille tiedottamisessa. Myös uutisviestinnän viihteellisyydestä on mainintaa.

On se tavallaan ihan mielenkiintoista, että joidenkin mielestä journalismi pitäisi olla sidottu nimenomaan paperiin. Itse näkisin mielummin entistä enemmän ensisijaisesti nettipohjaisia julkaisuja, koska silloin tiedon levikki ja saatavuus on jokseenkin parempi (ainakin jos lukijan tietokone ja nettiyhteys toimivat).

Toisaalta, jos puhutaan sähköisen viestinnän taloudellisesta kannattavuudesta voidaan olla ongelmissa jos rajoitutaan perinteiseen tilauspohjaiseen tuottomalliin. Perinteisellä hinnoittelutavalla on kyllä sinänsä omat etunsa, mutta estääkö se liiaksi tiedon liikkuvuutta jos varsinainen sisältö lukitaan salasanojen taakse? Tietysti tekijän pitäisi saada jonkinlainen korvaus työstään, mutta millä tavoin ”perinteinen” sanomalehti pystyisi edelleenkin tuottamaan tekijöilleen elantoa jos/kun se siirtyy nettiin?

Mainosrahoitteisuus nettisivustolla on tietysti yksi mahdollisuus, mutta ei pidä unohtaa, että ovathan lehdet nykyäänkin aikalailla täynnä mainontaa. Voidaankin kysyä, että tuleeko halvemmaksi siirtyä digitaaliseen lehteen jos kerran lehden julkaisemiseen (painamiseen ja kuljetukseen) kuluvat menot vähenevät ja levikkialuekin samalla kasvaa suuremmaksi.

Sisältö toisaalta määrittää tietyssä määrin levikkiä, sillä jonkun pienen rajatun alueen kuulumiset eivät välttämättä kiinnosta muualla asuvia. Silti on muistettava, että moni ihminen saattaa olla muualla päin maailmaa ja silti voi kaivata tietoa siitä, että mitä paikkakunnalle kuuluu. Paikallisuutisien siirtyminen nettiin lisäisikin sinänsä viestin levikkiä, mutta samalla pitäisi kuitenkin muistaa ne joilla ei syystä tai toisesta ole tietokonetta ja nettiyhteyttä käytössään. Olisiko siis yksi mahdollisuus se, että digitaalisesta sisältömateriaalista tehtäisiin paperimuotoinen kooste niitä varten, joille se paremmin sopii vastaanottotavaksi.

Toisaalta paperille tehty kooste kuulostaa ihan sanomalehdeltä. Erottava tekijä olisikin se, että miten sähköisen materiaalin saisi mahdollisimman vähällä vaivalla siirrettyä paperimuotoon (kuitenkin järkevästi sijoiteltuna). Yksi mahdollisuus paperiversion tuottamiseen olisi jonkin sortin automaation kehittäminen, jossa tietyntyyppiset uutiset lokeroituvat tiettyihin osioihin ilman, että niitä erikseen sinne pitäisi taittaa (sisällön pääpiirteittäinen sijoittelun tarkistus ennen julkaisua on tietysti hyvä tehdä).

Olipa niin tai näin, tärkeintä on se, että ihmisten välinen viestintä toimii. (Ihmisiä ne lehden toimittajatkin ovat, vaikka niin kovasti yrittävät piilottaa itsensä neutraaliksi sivustaseuraajaksi.) Uutisviestinnän viihteellisyydestä taas voisi sanoa, että omalla tavallaan suurin osa uutisviestinnästäkin on faktapohjaista viihdettä, jolla täytetään ihmisen tiedonjanoa ympäristönsä tapahtumista ja asioista. Ei ihminen itsessään tarvitse jatkuvaa tietovirtaa kaikista maailman asioista. Voisi olla parempi keskittyä omaan elämäänsä sen sijasta, että jatkuvasti luettaisiin siitä miten muut elävät elämäänsä.

Mainokset

5 kommenttia on “Onko netistä sanomalehtien korvaajaksi?”

  1. Taloussanomien ja Uuden suomen myötä näemme, onko ’valta’nettijourmalismi Suomen kokoisessa maassa taloudellisesti mahdollista. Vaikka nettimainonta on jatkuvasti kasvussa, niin tulot ovat edelleen aika vaatimattomia verrattuna printtimainontaan.

  2. Jari sanoo:

    En lukenut tekstiä kokonaan, mutta lehtien digitalisoitumiseen liittyen sanon sellaisen ajatuksen, että yksi asia mitä rakastan paperille painetussa hesarissa on, että mun ei ”tartte” olla koneella, kun luen sitä. Mut joo, nettimediallakin on tietysti tehtävänsä ja arvonsa.

    Lähinnä haluaisin kuitenkin nykyisten kaltaisista tiedonsyöttöjärjestelmistä eroon; tai lähinnä näppäimistöstä, sellaisena kun me sen nykyään tunnemme, mut miksei myös huoneen nurkassa osassa kököttävistä kiinteistä näyttölaitteista. Se kumpi sitten on lähempänä tulevaisuudessa, em. kaltainen tiedonsyöttö- ja lukujärjestelmien kehittyminen vai mikrosirun istuttaminen ihmisten käteen ja otsaan, on tietysti hyvä kysymys.

  3. Juu niinhän se on, että aika harva pelkällä nettimainonnalla pystyisi toimintaansa pyörittämään. Siksi tulisikin löytää toimivia rahoituskeinoja yritystoiminnan kannattavuuden takaamiseksi. Tilauspohjainen lisäpalveluihin perustuva on tietysti yksi mahdollisuus, mutta kuinka moni on sellaisesta valmis maksamaan? Lisäpalvelujen tulee olla niin tolkuttoman hyviä, että niiden käyttäjämäärä on riittävä. Muistikuvani mukaan tosin aika pieni prosentti yleensäottaen edes rekisteröityy jos turhan iso osa sisällöstä on avoimesti luettavissa (toisaalta liiallinen sisällön piilottaminen ärsyttää taas osaa käyttäjistä vaikka se olisikin perusteltua).

    Hankalia kysymyksiä, mutta tietyssä määrin uskon, että verkkopohjaisille lehdille tulee olemaan pidemmällä aikavälillä kysyntää kunhan riittävän suuri käyttäjäkunta oppisi tekniikkaa kyseiseen hyödyntämään. Taloudelliset haasteet digitaalisen sisällön suhteen ovat ratkaistavissa, mutta ne vaativat harkintaa ja fiksuja ihmisiä…

    En sano olevani oikeassa, yritän vain miettiä miten tilanne saattaisi edetä lähivuosina.

  4. Jari: Niin, onhan se paperilehti yleensäottaen halvempi väline ja ei kovin pitkään haittaa vaikka kahvikuppi kaatuisi lehden päälle. Samaa ei voi sanoa tietokoneesta… 😉

  5. Olli sanoo:

    Mielenkiintoisen oloinen bloginalku vaikuttaa olevan tämä.

    Lehtitalot eivät näe taittoa lainkaan ylimääräisenä prosessina. Toki jos lehti olisi ensisijaisesti netissä, taittokin olisi ehkä ensisijaisesti web-taittoa. Yksi välimaasto tälle voisi olla web-julkaisun kehittyminen kohti e-paperijulkaisua, nyt kun teknologiakin alkaa olla kehittynyttä (esim. CSS-palstat, vektorigrafiikka), ammattimaisen lehtitaiton kaltainen taitto alkaa olla mahdollista ihan standardilla web-teknologialla. Taitavan taittajan (pun intended) käsissä ei välttämättä olisi mitään tarvetta taittaa lehteä monelle medialle, vaan se skaalautuisi siinä kännykälle, perusmonitorille kuin e-paperillekin; ja miksei sitten tavallisellekin paperille. Tiedä sitten, miten RSS/ym. -syötteet saa tähän kätevästi mukaan, voisiko taitto/olennaisen koonti tapahtuakin käyttäjän päästä, hänen olennaiseksi katsomistaan lähteistä? Useimmat ehkä eivät halua omaksua toimittajan ammattia henkilökohtaiseen elämäänsä vaan toivovat ammattilaisten edelleen manipuloivan sitä siivua maailmasta, jonka tiedostavat.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s