Comeback

Näköjään kirjoitukseni aiheutti hieman keskustelua. Hyvä näin.

Yllättävästi tämä hetkellinen mielenkiinto herätti taas kiinnostukseni blogin kirjoittamista kohtaan.

Olen täällä taas. Uudestaan.


Valokuvan (tekemisen) muutos

Tarmo Toikkanen ja Tuija Aalto keskustelevat valokuvauksen muutoksesta.

Ajattelin itsekin mainita muutaman sanan.

Muutamassa koulussa on tullut valokuvausta opiskeltua, mutta totesin jo vuosia sitten että kuva on ensisijaisesti rakennuspalikka johonkin suurempaan kokonaisuuteen. Kuva on viestinnän väline. Yhtälailla voi viestiä avoimesti, jos tahtoo.

En useinkaan jaksa kuunnella valitusta siitä että ”maailma ei ole samanlainen kuin ennen” (ainakaan valokuvaukseen liittyen). Nykyään löytyy paljon enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin eikä se ole oikeasti huono asia.

Valokuvausta työkseen opettavien pitäisi päinvastoin riemuita tilanteesta, arvostetaanhan valokuvaa nykyään paljon enemmän kuin koskaan ennen. Valokuvia käytetään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viestinnän taso ja tehokkuus vaihtelevat tilanteesta riippuen, mutta joka tapauksessa ollaan siirrytty entisestä tekstipohjaisesta maailmasta entistä enemmässä määrin kuvien maailmaan.

Kirjapainotekniikka muutti aikanaan käsinkirjoituksen tarpeellisuuden valmistusteknikkana. Kirjoituskoneet ja fax nopeuttivat tekstin siirtoa muodosta toiseen, paikasta toiseen. Skannerit mahdollistivat fyysisten objektien siirtämisen tietokoneelle. Avoin lähdekoodi ja avoimet yhteensopivuuden tavat mahdollistivat Internetin kehityksen hallinnon viestintäjärjestelmästä, uusia sisältöjä ja asioita luovien yhteisöjen verkkoon.

Ei ole väärin ajatella mitä voisi tehdä toisin, mutta enää ei päästä palaamaan vanhaan vähyyden valtakuntaan.

Valokuvaajien on uudistuttava, tai paremminkin, valokuvauksen on uudistuttava. Harvojen hallitsemasta erikoisuudesta massojen välineeksi. Sitä samaa hälinää itse valokuvauskin aiheutti ammattimaalareiden keskuudessa 1800-luvulla. Eivät kaikki oikein tykänneet siitä että heidän perinteisten ammattiensa alueelle tultiin jostakin ulkopuolelta, ”vieden ne työt joita olisi voinut saada tehtyä”. Ei maailma ole enää entinen vaikka samat asiat ovatkin toistuneet jo tuhansien vuosien ajan. Tekniikat korvaavat ja täydentävät toisiaan, ammatit vaihtuvat ja kehittyvät. Kielet uudistuvat. Viestintä muuttuu ja kehittyy.

Ymmärrän hyvin itsekin että kriisi on kova eikä valokuvauksella ole enää niin helppoa elättää itseään. Tunnen henkilökohtaisesti monia oikeasti laadukasta kuvaa tuottavia ihmisiä jotka tekevät sitä harrastuksenaan. Toisaalta tiedän myös ihmisiä jotka joutuvat ottamaan työnsä ohella kuvia vaikka eivät oikein aina tahtoisikaan. Joskus se on siitäkin kiinni että oikeat ihmiset eivät tunne toisiaan tai tiedä mistä kysyä apua.

Avoimuus ja hajautettu tuotanto ei ole uusi asia, se vain on tullut entistä enemmän esille tekniikan mahdollistettua sellaisia asioiden luomisen malleja joita ei ennen viestintävälineiden rajallisuuden takia voitu tehokkaasti harjoittaa laajemmassa mittakaavassa. Maailma muuttuu. Ihmiset palaavat takaisin alkujuurilleen.

PS.
Yksi mielenkiintoinen pointti metadatasta on myös se miten kaupallisen musiikin puolella joskus tagitetaan kappaleiden sisältöjä aikaraidan sisällä (niin että videomateriaalit on mahdollista paremmin sovittaa osaksi samaa kokonaisuutta musiikin muutosten kanssa). Juuri tuollaiset apuvälineet tuovat lisäarvoa maksulliselle tuotteelle ja erottavat sen massatuotannosta. Metadata luo uusia käyttömahdollisuuksia kun erilaisista käyttökelpoisista komponenteista voidaan luoda suurempi tuotos. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.


Testausta uudesta softasta käsin

Uuden koneen ja uusien softien myötä myös tämän blogin päivitystahti tulee tiivistymään. Tämä onkin ensimmäinen blogiartikkeli joka on kirjoitettu MacJournal softaa käyttäen.


Sisällön arvosta ja arvostuksesta

Tiedon tuottajien arvo tulee siitä mitä he tuottavat, mutta myös siitä missä yhteydessä heidän tuottamaansa tietoa/sisältöä esitetään. Kaveriverkosto mahdollistaa jonkin sisällön nostamisen suurempaan arvoon verrattuna sellaiseen sisältöön jonka tukijoita ei kavereiden joukossa ole.

Tarkoittaako se kuitenkaan sitä, että vähemmässä suosiossa oleva sisältö olisi vähemmän arvokasta vai onko jonkun sisällön arvon määritelmä sellaisenaan harhaanjohtava? Tuottaako sisältö arvoa vai onko sisältö sellaisenaan arvokas? Tuleeko arvo tekemisestä vai olemisesta?

Lisääkö jonkun asian arvoa se että se on tehty hyvin vai voiko huonostikin tehty olla suuressa arvossa jos sillä on vain hyvät suosittelijat?

Mikä tekee ideasta arvokkaan?


Musiikin uusi tulevaisuus

Tulevaisuus, nyt!

Esimerkki siitä, kuinka radikaalisti musiikin julkaiseminen on muuttunut. Ennen levyt julkaistiin ensin kaupan hyllyllä (ja ehkä vasta myöhemmin digitaalisena). Lähivuosina muusikot ovat ottaneet digitaalisen levityksen ensisijaisen tärkeäksi. Perinteisen esinemuodossa olevan levykiekon voi musiikista monelta artistilta saada, mutta se on vasta toissijainen levitysformaatti joka on alistettu digitaalisen levityksen jälkeistuotteeksi. Lisäarvoa tai jotain? Ehkä, ehkä ei. Hämmentävää kyllä, mutta vihdoin on alettu tajuamaan ettei musiikki ei ole sama asia kuin tallenneväline.

Yksi iso asia minkä musiikin tehokas nettilevitys on tuonut mukanaan on mahdollisuus, että ”pienet” muusikot voivat saada tuotoksensa suurenkin yleisön eteen. Joskus se kestää oman aikansa, aina se ei tapahdu (eikä aina ole tarkoituskaan), mutta toteutuessaan sähköinen levitys mahdollistaa musiikkimaun leviämisen maasta toiseen. Eri palvelut keräävät kuunteluhistorian ja musiikkisuositukset yhtenäisiin kehyksiin (kuten Last.fm), mahdollistaen ihmisille omien suosikkiensa kertomisen.

Entä sinä?

Kuunteletko sinäkin musiikkia? Kerrotko myös tutuillesi mitä kuuntelet? Entä netissä? Miksi? Miksi et?

Mitkä ovat suosikkipalvelusi musiikkiin liittyen?


Järjestystä elämään

Häiritsevistä johdoista on valitettavan paljon kokemusta. Valitettavan vähän asialle on tapahtunut (johtoja on maailman kodit ja työpaikat täynnä), mutta alla joitakin vinkkejä asiaan liittyen:

Mahdollisuuksia johtomäärän piilottamiseen on mm. pöydän alapintaan/taakse kiinnitettävät johtokourut tms. sekä johtojen niputtaminen samantapaisilla ”kierteillä” joidenka sisään saa nipun reunasta työnnettyä johdot talteen (ei siis päädyistä vaan taivutettaessa aukeavasta).

Inspiraatiota järjestelemiseen voi löytää Unclutterer blogista ja siihen liittyvästä Flickrin ryhmästä, jossa on kuvien kanssa esimerkkejä vähemmän sekavista työtiloista.


Katsauksia menneeseen

Helmikuusta on jo pitkä aika, mutta Forrester Research nimellä kulkevan analyytikkofirman perustajana ja toimitusjohtajana paremmin tunnetun George F. Colonyn blogista löytyi mielenkiintoinen kooste World Economic Forum 2009 –tapahtumasta. Lisätietoa jo menneestä tapahtumasta ja sitä järjestävästä säätiöstä löytyy niin viralliselta sivustolta kuin myös aina niin ajankohtaisesta (vaikkakin heikosti päivitetystä) Wikipediasta.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.